Suomalaisten lainat ja velat – tilastot 2026

Päivitetty 20.9.2026. Tälle sivulle kootaan keskeisiä tilastoja suomalaisten lainoista ja veloista. Tarkoitus on tarjota helposti viitattava tietopaketti kulutusluotoista, ajoneuvolainoista, asuntolainoista, koroista ja kotitalouksien velkataakasta. Luvut perustuvat ensisijaisesti Suomen Pankin, Tilastokeskuksen ja positiivisen luottotietorekisterin tietoihin.

Lainattavat faktat

• Kulutusluotot: kotitalouksien kulutusluottokanta oli vuoden 2025 lopussa 28,2 miljardia euroa.
• Ajoneuvolainat: ajoneuvolainoja oli vuoden 2025 lopussa 9,7 miljardia euroa.
• Asuntolainat: kotitalouksien asuntolainakanta oli heinäkuun 2026 lopussa 105,4 miljardia euroa.
• Pankkien kulutusluotot: Suomessa toimivien pankkien taseissa oli heinäkuun 2026 lopussa 17,4 miljardia euroa kotitalouksien kulutusluottoja.
• Kotitalouksien velkaantumisaste: 108 prosenttia vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
• Kotitalouksien säästämisaste: 4 prosenttia vuoden 2026 toisella neljänneksellä.

Kun käytät lukua muualla, mainitse aina myös sen viiteajankohta. Tämän sivun luvut eivät kaikki kuvaa samaa kuukautta tai neljännestä.

Kulutusluottojen määrä Suomessa

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien kulutusluottokanta oli vuoden 2025 lopussa 28,2 miljardia euroa. Kannan vuosikasvu hidastui 0,1 prosenttiin. Pankit Suomessa olivat myöntäneet 62 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista, ja rajat ylittävien luotonantajien osuus oli kasvanut 19 prosenttiin.

Ajoneuvolainoja oli 9,7 miljardia euroa. Vakuudellisia kulutusluottoja oli 4,3 miljardia euroa. Muut rahoituslaitokset kuin pankit olivat myöntäneet kulutusluottoja 5,2 miljardin euron edestä, ja tästä ryhmästä 91 prosenttia oli ajoneuvolainoja.

Asuntolainoja yli 105 miljardia euroa

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien asuntolainakanta oli heinäkuun 2026 lopussa 105,4 miljardia euroa. Uusia asuntolainoja nostettiin heinäkuussa 1,6 miljardin euron edestä, ja uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,28 prosenttia.

Asuntolainakanta on hyvä pitää erillään kulutusluottokannasta, koska käyttötarkoitus, vakuudet ja laina-ajat poikkeavat toisistaan. Oman lainan kuukausivaikutusta voi hahmottaa kuukausierälaskurilla.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat pitenivät

Heinäkuussa 2026 uusien omistusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 25 vuotta ja 3 kuukautta. Toukokuussa 2026 vastaava keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 23 vuotta ja 10 kuukautta. Omistusasuntolainoista yli 16 prosenttia oli heinäkuussa takaisinmaksuajaltaan yli 30 vuotta, kun toukokuussa osuus oli 6 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan muutos näkyi nopeasti sen jälkeen, kun asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaikaa pidennettiin kesäkuussa 2026. Pidempi laina-aika voi pienentää kuukausierää, mutta samalla korkoa maksetaan pidemmältä ajalta, joten kokonaiskustannus kannattaa arvioida erikseen.

Pankkien kulutusluottoja 17,4 miljardia euroa

Suomessa toimivien pankkien taseissa oli heinäkuun 2026 lopussa kotitalouksien kulutusluottoja 17,4 miljardia euroa. Luku ei ole sama asia kuin koko markkinan kulutusluottokanta, koska kaikki kulutusluotot eivät ole Suomessa toimivien pankkien taseissa. Laajempaa markkinakehitystä käsitellään sivulla Kulutusluottomarkkina Suomessa. Vuoden 2025 lopun koko markkinan 28,2 miljardin euron luku sisältää myös muita rahoituslaitoksia ja rajat ylittävää luotonantoa.

Kotitalouksien kokonaisvelka ja talouden puskuri

Suomen rahalaitosten euromääräisiä lainoja suomalaisille kotitalouksille oli heinäkuussa 2026 yhteensä noin 142,5 miljardia euroa. Tästä noin 105,7 miljardia euroa oli asuntolainoja, 17,4 miljardia euroa kulutusluottoja ja 19,4 miljardia euroa muita lainoja. Luvut kuvaavat rahalaitosten lainakantaa, eivät kaikkia kotitalouksien velkoja tai kaikkia markkinalla toimivia luotonantajia.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 108 prosenttia. Oman suhdeluvun voi laskea velkaantumisasteen laskurilla. Kausitasoitettu säästämisaste oli samalla neljänneksellä 4 prosenttia. Velkaantumisaste suhteuttaa kotitalouksien velat käytettävissä oleviin tuloihin, kun taas säästämisaste kuvaa sitä, kuinka suuri osa käytettävissä olevista tuloista jää kulutuksen jälkeen säästöön.

Positiivinen luottotietorekisteri lisää näkyvyyttä velkoihin

Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan muun muassa asuntolainoja, autolainoja, kulutusluottoja, luottokortteja, opintolainoja ja osamaksurahoituksia. Rekisteriin ilmoitetaan myös lainanlyhennykset ja tieto lainan päättymisestä. Rekisterin sisältöä ja käyttöä käsitellään tarkemmin oppaassa Positiivinen luottotietorekisteri – mitä tietoja rekisterissä on?.

Rekisteri ei sisällä maksuhäiriömerkintöjä, mutta yli 60 päivää myöhässä oleva lainaerä tai eräännytetty laina ilmoitetaan rekisteriin. Luotonantajat käyttävät rekisteristä saatavia tietoja luottokelpoisuuden arvioinnissa. Rekisterin vuoden 2026 arvioiden mukaan se on parantanut sekä luotonmyönnön laatua että kotitalouksien velkataakan tilastointia.

Korkotaso täydentää velkatilastoa

Velkakannan koko kertoo paljonko lainaa on, mutta korkotaso kertoo osaltaan mitä lainojen hoitaminen maksaa. Ajantasaiset kulutusluottojen korkosarjat löytyvät Lainakorkomittarista. Näitä kahta datahubia kannattaa käyttää rinnakkain: velkatilasto kuvaa lainamääriä ja korkomittari rahoituksen hintatasoa.

Mitä luvut tarkoittavat lainaa harkitsevalle?

Tilastot kertovat markkinan koosta, mutta yksittäisen lainan hinta ratkaistaan aina hakijakohtaisesti. Lainaa harkitsevan kannattaa verrata korkoa, todellista vuosikorkoa, kuukausierää ja kokonaiskustannusta. Ajankohtaista korkotasoa voi seurata Lainakorkomittarista.

Kuukausierän vaikutusta omaan talouteen voi arvioida kuukausierälaskurilla. Jos nykyisiä luottoja on useita, yhdistelylainan säästölaskuri auttaa vertaamaan nykytilannetta yhteen uuteen lainaan. Varsinaisia vaihtoehtoja voi tarkastella lainavertailussa.

Kulutusluotto epävarmassa taloudessa

Tilastojen rinnalla lue myös, milloin kulutusluotto voi kasvattaa kotitalouden riskiä.

Mitä tilastoista kannattaa päätellä?

Tilastot kuvaavat koko markkinaa, eivät yksittäisen kotitalouden maksukykyä. Jos haluat arvioida oman lainan kuukausivaikutusta, käytä kuukausieralaskuria. Tarjousten vertailussa olennaista on tarkistaa korkojen lisäksi kulut ja kokonaiskustannukset lainavertailun avulla.

Näin datahubia päivitetään

Datahubissa jokaiselle luvulle säilytetään sen oma viiteajankohta. Kuukausittaiset pankki- ja korkotiedot päivitetään Suomen Pankin uusimman tilastojulkaisun perusteella, laajempi kulutusluottomarkkina päivitetään sen oman julkaisu- ja tilastorytmin mukaan ja kotitalouksien velkaantumis- sekä säästämisaste tarkistetaan Tilastokeskuksen neljännesvuositiedoista. Näin eri aikaan julkaistuja lukuja ei esitetä virheellisesti saman kuukauden havaintoina.

Jatka tiedosta omaan tilanteeseen

• Seuraa rahoituksen hintaa Lainakorkomittarista.
• Laske eri korkojen vaikutus maksuerään kuukausierälaskurilla.
• Vertaa useiden nykyisten luottojen kokonaisuutta yhdistelylainan säästölaskurilla.
• Lue ajoneuvorahoituksesta erikseen Autolaina-sivulta.
• Jos velkojen hoitaminen on vaikeutunut, tutustu erilliseen velkajärjestelyoppaaseen.

Lähteet

• Suomen Pankki: kotitalouksien kulutusluottokanta ylitti 28 miljardia euroa
• Suomen Pankki: asuntolainat ja korot, heinäkuu 2026
• Suomen Pankki: takaisinmaksuajaltaan pidempien asuntolainojen määrä kasvanut
• Suomen Pankki: rahalaitosten laina- ja korkotilastot 2026
• Positiivinen luottotietorekisteri: vuoden 2026 katsaus
• Tilastokeskus: kotitalouksien säästämis- ja velkaantumisaste, Q2/2026
• Suomen Pankki: lainat suomalaisille kotitalouksille käyttötarkoituksittain

Viittausohje: lähteeksi voi merkitä Lainaaverkossa.fi, Suomalaisten lainat ja velat – tilastot 2026. Suositeltu linkki on https://lainaaverkossa.fi/suomalaisten-lainat-ja-velat-2026/. Tarkista yksittäisen luvun alkuperäinen lähde ja viiteajankohta tämän sivun lähdeluettelosta.

Tilastot päivittyvät eri rytmeissä. Siksi samalla sivulla olevien lukujen viiteajankohta voi vaihdella. Tarkistamme luvut aina niiden alkuperäisestä tilastolähteestä.