Hallituksen kehysriihessä sovittiin kolmen miljardin euron sopeutustoimista, joista 1,4 miljardia euroa tulee veronkorotuksista ja 1,6 miljardia euroa säästöistä. Veronkorotukset keskittyvät kulutuksen verotukseen, ja Orpon mukaan tämä ei nosta kokonaisveroastetta.

Verotuksen suunta

Verotuksen painopiste siirtyy kulutuksen verotukseen. Yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin on tämän suunnanmuutoksen keskiössä. Purran mukaan on tärkeää saada arvonlisäveron korotukset voimaan vielä kuluvana vuonna.

Makeisten ja alkoholin verotus

Makeisten, kuten karkkien ja suklaan, arvonlisävero nousee merkittävästi 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Lisäksi väkevien alkoholien verotus kytketään kuluttajahintaindeksiin, mikä mahdollistaa verotuksen mukautumisen talouden vaihteluihin.

Terveysvero suunnitteilla

Niin sanottu terveysvero on saanut kannatusta hallituspuolueilta. Jos sopiva malli löytyy, vero kohdistuisi esimerkiksi sokeripitoisiin, rasvaisiin ja suolaisiin elintarvikkeisiin. Kokoomus on jo aikaisemmin vaalinut ajatusta terveysperusteisesta verotuksesta, ja myös valtiovarainministeri Riikka Purra on ilmaissut tukensa idealle. Terveysveron vastustajia ovat muun muassa elintarviketeollisuusliitto, joka pitää veroa monimutkaisena ja pelkää sen aiheuttavan investointihaittoja.

Eläkkeiden verotus kiristyy

Hallituksen kaavailemat suunnitelmat eläkkeiden verotuksen kiristämisestä ovat herättäneet huomiota. Suunnitelman mukaan veronkorotukset koskisivat kaikkia ikäryhmiä ja tuloluokkia. Vaikka pienimmille eläkkeille on suunniteltu kompensaatioita, tarkat yksityiskohdat ovat vielä avoinna.

Ajoneuvoverotus ja työmatkaliikenne

Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvovero nousee. Toisaalta täyssähköisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan neljällä vuodella, mikä tukee ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen käyttöä työmatkoilla.

Tuloverotuksen muutokset

Kahden ylimmän tuloluokan palkka- ja eläketulojen verotusta kiristetään, mutta samanaikaisesti kevennetään työn verotusta asteittain, erityisesti pieni- ja keskituloisille. Vuonna 2025 käyttöön otettava työtulovähennyksen lapsikorotus perustuu lapsilukuun.

Säästötoimenpiteet

Säästötoimenpiteet kohdistuvat laajalti eri sektoreille. Esimerkiksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto tuo 40 miljoonan euron säästön ja kotitalousvähennyksen supistaminen 100 miljoonaa euroa. Valtionhallintoon ja yleishyödyllisiin yhteisöihin kohdistetaan merkittäviä säästöjä.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden muutokset

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuut lievenevät, mikä voi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja tuo säästöjä. Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan, mikä herättää huolta henkilöstön saatavuudesta ja hoidon laadusta.

Julkishallinnon säästöt ja uudistukset

Julkishallinnon säästötoimet sisältävät sairaalaverkkouudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutumisen, mutta suunnitellut seuraavat vaiheet on hylätty. Hallitus pyrkii tasapainottamaan säästötavoitteita ja palvelutarpeita.

Hyvätuloisten verotuksen kiristys

Iltalehden mukaan hallitus aikoo myös kiristää hyvätuloisten palkansaajien verotusta. Mahdollisia keinoja ovat solidaarisuusveron alarajan säilyttäminen nykyisellään tai ansiotuloverotuksen indeksijäädytykset. Lisävero kohdistuisi erityisesti kahteen ylintä palkansaajien tuloluokkaa eli yli 88 000 euroa vuodessa ansaitseviin.

Arvonlisäveron korotus

Pääministeri Petteri Orpo on vahvistanut, että yleistä arvonlisäveroa korotetaan ainakin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä toimenpide toisi valtion kassaan arviolta 700 miljoonaa euroa lisätuloja. Ruuan arvonlisäveron kerrotaan pysyvän ennallaan.

Suursäätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen verotus

Hallitus suunnittelee myös kohdentavansa verotuksen suursäätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen pääomatuloihin. Tämä koskee myös ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuottoja, mikä voi laajentaa verotuksen vaikutusaluetta merkittävästi.

Julkisen talouden sopeuttaminen

Kehysriihessä hallitus aikoo sopeuttaa julkista taloutta leikkaamalla menoja noin kahdella miljardilla eurolla ja nostamalla veroja noin miljardilla eurolla. Kokonaissopeuttamisen määräksi muodostuu siis noin kolme miljardia euroa.